Yritin kääriä mieltäni päivän Wumon ympärille, mutta en päässyt eroon olosta, että tekijöille on sattunut paha ajatusnyrjähdys. Argumentti, joka alkaa sanoilla ”ei sitä hampurilaista kukaan ole paistanut”, jatkuu tietenkin loogisimmillaan: ”Auringon päämäärätön säteilyenergia sen lämmitti miljoonien vuosien kuluessa, ja nuo ranskanperunat saivat erikoisen muotonsa sattumanvaraisten mutaatioiden seurauksena, joita luonnonvalinta suosi.”
Kyllä, fundamentalistien kanssa voi joskus olla vaikea keskustella. Tämä tuskin rajoittuu vain kristilliseen fundamentalismiin. Puusilmäisiä, umpimielisiä paradigmafanaatikkoja on kaikissa leireissä. Mutta siinä missä kreationisti voi hyväksyä mikroevoluution ja jopa bakteeritason makroevoluution osana luomakunnan mekanismeja, darwinisti joutuu kategorisesti kieltämään suunnittelun mahdollisuuden. Siinä on paradigman heikkous. Silloin syntyy yhtä omituisia kommentteja kuin sarjakuvassa.
reunahuomautuksia 