Tekosyy™

Haluaisin ottaa käyttöön uuden apukäsitteen. Järkevän ja tuloksekkaan keskustelun kannalta sellainen tulisi tarpeeseen. Kutsun sitä yksinkertaisesti nimellä Tekosyy™.

Sana tekosyy on tietenkin olemassa jo suomenkielessä ja merkitsee Nykysuomen sanakirjan mukaan teennäistä, keksittyä syytä t. veruketta.

Äiti:       Petteri, veisitkö roskat ulos?
Poika:    Ei pysty, päätä särkee niin.
(2 min myöhemmin) —
Poika:    Mutsi, mä meen pelaa fudista kundien kaa.
Äiti:       Ei käy. Päätäsi särkee, etkö muista?

Kun äiti pyytää Petteriä viemään roskat, kieltäytymisen peruste on tekosyy, mikäli  päänsärky ei aidosti estä hänen mahdollisuuksiaan viedä roskia. Jos särkyä ei lainkaan ole, kyseessä on valhe – ja se on eri tason asia. Valhe kiistää asioiden ja olioiden todellisen luonteen ja kääntää sen ylösalaisin.

Tekosyy liittyy syihin eli asioiden kausaalisiin suhteisiin. Tekosyy väittää, että B aiheutuu tai on seurausta A:sta, vaikka B aiheutuukin C:stä eikä annettu syy A tuotakaan seurauksia D ja E, vaikka sen johdonmukaisesti pitäisi. A on siis näennäinen syy siihen, että B, mutta vain näennäinen. Aivan kuten tekokäsi on vain näennäisesti oikea käsi, tekosyy on vain näennäisesti oikea syy.

Esimerkissämme Petterin päänsärky on vain tekosyy olla viemättä roskia, jos sama poika lähtee hetkeä myöhemmin valittamatta pelaamaan jalkapalloa. Voisi olettaa, että jos säryn suuruus estää rauhallisen liikkumisen roskalaatikolle ja takaisin, se estäisi myös kiihkeän ryntäilyn pallon perässä. Jos päänsärky on aito syy olla liikkumatta yhdessä tapauksessa, se kelpaa aidoksi syyksi myös toisessa samanveroisessa tapauksessa. Jos annettu syy ei yhtäkkiä kelpaakaan perusteluksi tässä jälkimmäisessä tapauksessa, tulisi päätellä, ettei se ollut kelvollinen ja oikea syy alun perinkään. Pojankloppi halusi vain päästä pälkähästä keinolla millä hyvänsä. Todellinen syy saattoi olla laiskuus.

(Tekosyy muistuttaa jossain määrin ad hoc -hypoteesia tieteen kentässä. Ad hoc merkitsee ’tätä varten’ ja tarkoittaa selitystä, joka on tempaistu hihasta näennäisesti selittämään (antamaan syy), miksi kaikki todisteet eivät sovi teoriaan. Ad hoc -selitys eli tekosyy olisi vaikkapa tuntematon luonnonvoima, josta ei ole mitään havaintoja, kuten vesimuisti.)

No siis. Koska julkisia päätöksiä tehdään aina perusteiden eli syiden pohjalta, on hyvin tärkeää, että esitetyt syyt ovat hyviä. Kun esimerkiksi rakennetaan uusi pikatie siksi, että väestön työmatkaliikenne nopeutuisi 30 min, täytyy todella olla niin, että laskelmien pohjalta väestön työmatkaliikenne nopeutuu 30 min. Jos laskennallinen säästö on vain 10 min, tien rakentamisen perusteeksi esitetty syy on tekosyy. Jää arvailun varaan, mikä halu ja tarve kaupunginisillä oikeasti on esimerkkitapauksessa polttaa veronmaksajien rahoja pikatiehen. On kuitenkin yleensä lupa päätellä, että kun annetaan vain tekosyitä, todelliset syyt ovat heikompia. Muutenhan ne olisi kannattanut tuoda reilusti esiin.

Kun laajennetaan kausaalinen ajattelu yhteiskunnallisen päätöksenteon eettisiin syihin, voidaan määritellä Tekosyy™ seuraavasti:

Tekosyy™ on näennäinen, teeskennelty syy X, jonka vuoksi väitetään tarpeelliseksi tehdä päätös Y. Tekosyynä™ X:ää voidaan pitää kahdesta syystä:
1) Lähemmin tarkasteltuna X ei  johda eheästi päätökseen Y.
2) X kelpaisi täysin yhtä hyvin perusteluksi myös päätöksille Z – Ö, mutta kukaan ei edes kehtaisi esittää mokomaa ja usein jopa loukkaantuu Y:n rinnastamisesta niihin. Koska syyn huonous on tiedossa ja se nähdään Z:n – Ö:n yhteydessä, X on vain teeskennelty syy Y:lle.

Tämä kakkoskohta kaipaa kenties selvennystä ja yllättäen tuo meidät aina niin ajankohtaisen teeman, sukupuolineutraalin avioliiton, äärelle.

Sukupuolineutraalia avioliittoa on vastustettu toteamalla, että jos kaksi miestä saavat mennä naimisiin, avioliitto voi tarkoittaa mitä vain ja pian ”avioliitossa” voi olla kaksi miestä, kolme naista, koira ja lammas. Vastustajat on tehty naurettaviksi – mikäli he siihen enää apua tarvitsevat –
a) muistuttamalla, ettei kukaan ole ajamassa tällaisia lakimuutoksia ja että nyt puhutaan vain samaa sukupuolta olevista pareista sekä
b) kutsumalla tällaista päättelyä kaltevan pinnan virheeksi, dominoefektiksi tai porttiteoriaksi ja jättämällä asia sikseen, ikään kuin kaltevaa pintaa ei olisi olemassa (jos on, päättely ei ole virhe).

Tässä kuitenkin haksahdetaan puolin ja toisin. Ongelma ei ole siinä, että jos kaksi miestä saa mennä naimisiin, ajautuisimme muka vääjäämättä ja ihan huomaamattamme vuosikymmenen päästä myöntämään avio-oikeuden keskenään myös kolmelle miehelle. Ongelma ei ole siinäkään, että jos kaksi miestä saa mennä naimisiin, meillä olisi muka eettisyyden ja tasa-arvon vuoksi velvollisuus alkaa valmistella lakia, joka myöntää avio-oikeuden myös mieskolmikolle.

Ongelma on siinä, että esitetty syy, jonka vuoksi kahden miehen tulee saada mennä naimisiin keskenään (keksi se itse tähän), on sellainen, joka aivan yhtä pätevästi perustelee, miksi myös kolmen miehen tulee halutessaan saada mennä naimisiin keskenään (kokeile tässä). Se kelpaisi myös yhtä pätevästi perustelemaan, miksi homoveljesten tulee halutessaan saada mennä naimisiin keskenään. (Eläimet eivät ole oikeushenkilöitä, joten niitä liiton osapuoliksi ei oikein taida saada.) Kukaan ei kuitenkaan edes kehtaisi esittää tähän syyhyn vedoten, että avioliittolakiamme muutettaisiin edellä kuvatuilla tavoilla lukumäärä- ja sukuneutraaliksi, vaan usein jopa loukkaantuu. Jos esitetty syy ei ole riittävän hyvä syy tekemään avioliitosta lukumäärä- tai sukuneutraalia, se ei voi olla riittävän hyvä syy tekemään avioliitosta sukupuolineutraaliakaan.

Ja kun asiaa tarkastellaan lähemmin, yleensä esitetty syy ei myöskään johda eheästi velvollisuuteen antaa kahden miehen mennä keskenään naimisiin. Se täyttää niin ykkös- kuin kakkoskriteerinkin aiemmin laaditussa määritelmässä ja on Tekosyy™.

Vetoaminen lukumäärä- ja sukuneutraaleihin liittoihin ei tyypillisesti ole (ainakaan ei tulisi olla) kaltevan pinnan argumentti, vaan reductio ad absurdum. Tarkoitus on osoittaa, että loogiseen lopputulokseensa vietynä perustelut kuten ”joukon X täytyy saada mennä naimisiin, koska he rakastavat toisiaan” perustelevat liikaa ja johtavat järjettömiin lopputuloksiin. Perustelun itsensä täytyy siis olla viallinen. Koska sitä käytetään huonoudestaan huolimatta silloin, kun se sopii omaan agendaan,  se on Tekosyy™.

On huomattava, ettei tässä yhteydessä ole lainkaan olennaista, ettei kukaan juuri nyt halua (Vihreitä nuoria lukuun ottamatta) edistää moniliittojen virallistamista. Ei ole olennaista, ettei yksikään sisaruspari ole ilmoittanut olemassaolostaan sinulle. Olennaista on se, että syysi homoliittojen tukemiseen ovat Tekosyitä™, mikäli ne tukevat myös lukumäärä- ja sukuneutraaleja liittoja, mutta et pidä niitä kyllin vakuuttavina etkä puolusta jälkimmäisiä. Tässä tapauksessa todelliset syysi puolustaa homoliittoja ovat jotain muita kuin antamasi näennäiset syyt.

Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä vastaan hoipertelevia Tekosyitä™…

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s