On tunnettu tosiasia, että pelkäävä tai itsensä uhatuksi tunteva ihminen ei ajattele selkeästi. Tätä tosiseikkaa käyttävät hyväkseen esimerkiksi raivostuttavan homofobia-uudissanan viljelijät.
Psykologin leikkiminen on aina helpompaa kuin rationaalinen keskustelu näkemyksistä. Siksi kannattaa väittää, että henkilö, joka argumentoi homoseksuaalisuuden harjoittamista vastaan, ei tee niin järkisyiden vuoksi vaan koska hän on homofobi – siis henkilö, joka pelkää löytävänsä itsestään piilevää homoseksuaalisuutta tai kokee homojen edustaman erilaisuuden uhkana itselleen. Tällainen pelokas henkilö ei tietenkään ajattele selkeästi eikä hänen sanomisiaan tarvitse siksi ottaa vakavasti.
Minkä tahansa epämieluisan näkemyksen edustajat on erittäin helppoa hiljentää: leimaa heidät foobikoiksi. Kukapa haluaisi olla muiden silmissä psykoottinen hölmö? Entä kuka viitsii todella kuunnella, mitä psykoottisella hölmöllä on sanottavaa?
Psykologin leikkiminen on äärimmäisen helppoa, mutta se ei koskaan johda mihinkään. Kyseessä on peli, jossa ei tarvitse liata käsiään selvittämällä pohjamutia myöten, mikä on totta, uskottavaa ja mielekästä. Kun fobi-nimittely alkaa, argumentit, faktat ja niiden pätevyys vedetään alas viemäristä.
Kyseessä on tietenkin myös peli, jota voi pelata kaksi siinä missä yksikin. Koska olen järkisyihin keskittyvä henkilö, en ole aiemmin uhrannut ajatusta sille tosiseikalle, että uusia leimaavia sanojahan voi keksiä kuka tahansa.
Henkilö, joka vastustaa Jeesusta, on tietenkin kristofobi. Hänellä ei ole mitään kunnon syytä torjuvalle suhtautumiselleen tai faktuaalista syytä olla uskomatta; selvästikin hän vain tuntee irrationaalista pelkoa Nasaretin miestä, kristittyjä ja kristinuskoa kohtaan. (Itse asiassa sana on ollut käytössä jo pidemmän aikaa. Se ei ratkaise ainoaakaan kysymystä suuntaan eikä toiseen, mutta ainakaan fobiadiskurssi ei ole vain vihervasemmiston omaisuutta…)
Jos palaamme homoseksuaalisuuteen, on helppo leimata paljon väkeä heterofobeiksi tai ex-gayfobeiksi, jotka tuntevat irrationaalista pelkoa normaalia seksuaalista suuntautumista tai eheytymistä kohtaan. Kaikki heidän perustelunsa sille, miksi homoseksi on OK, voidaan näin ohittaa. Vai voidaanko?
Ehkä julkisessa keskustelussa olisi aika kasvaa ulos hiekkalaatikolta, heretä nimittelemästä toisia, lopettaa vastustajien rationaalisuuden halventaminen ja keskittyä itse asiaan, mikä se sitten kulloinkin on.
(Tämä teksti julkaistiin ensimmäisen kerran 17.4.2007. Sen ajankohtaisuus ei ole näemmä vähentynyt.)
reunahuomautuksia 